Stressi

Stressin tärkeänä tehtävänä on nostaa hetkellisesti suorituskykyämme. Se kertoo kehollemme, että nyt on kyseessä vaativa tilanne, johon on ensisijaisesti keskityttävä. Tämä tapahtuu niin, että stressin seurauksena esimerkiksi lihasjännitys kasvaa, sydämen syke ja verenpaine nousevat, hengitys tihenee ja kivun tunteminen heikkenee, kun laaja verenkierto keskittyy ensisijaisesti turvaamaan tärkeiden sisäelinten toimintaa. Stressaantuneen henkilön lisämunuainen alkaa tuottaa lisää stressihormoneja.

Lyhytkestoisissa tilanteissa tämä kehon taito keskittää voimansa kyseessä olevasta haasteesta selviämiseen on meille välttämätön. Mikäli stressiä aiheuttavat tilanteet eivät laukea, vaan jäävät pidempikestoisiksi, jatkuu myös elimistön kuormitus. Hyvin pitkäkestoisesta stressistä aiheutuu vakavaa haittaa niin ihmisen mielelle, kuin kehollekin. Pidempään jatkuessaan stressi alkaa heikentää vastustuskykyä, sekä kykyä ajatella ja toimia joustavasti, jäsentää asioita ja säädellä tunteita.

On tärkeää irrottautua stressiä ja henkistä kuormitusta aiheuttavista tekijöistä säännöllisesti muutamina päivinä viikossa, sekä järjestää itselleen lyhyempiä irtiottoja päivän mittaan. Myös ennaltaehkäisevässä mielessä kannattaa järjestää itselleen taukoja, joiden aikana keskittyy asioihin, jotka tuovat hyvää mieltä ja hyvää oloa. Mitä pidempään stressi on ehtinyt kestää, sitä pidemmän ajan tarvitsemme palautumiseen.

Haasteiden lisäksi myös hyvinvoinnin on tarkoitus kuulua elämäämme! Sen eteen kannattaa työskennellä.

 

Mikä avuksi?

Stressiä ja sitä helpottavia tekijöitä on tutkittu paljon. Luonnolla ja eläinten kanssa toimimisella on todettu olevan selkeästi rauhoittavia ja stressiä alentavia vaikutuksia. Vaikutukset näkyvät esimerkiksi stressihormonien määrän, sydämen sykkeen ja verenpaineen alenemisena, sekä lihasten rentoutumisena. Myös rentoutusharjoitukset, nauru ja fyysinen toiminta, kuten liikkuminen alentavat stressitasoa.